10/18/2011

älämölöä

Heyhey! Riina on vallannut koko blogin tolla kuva-haasteellaan, joten pakko mun on huudella vähän välillä kans jotain itsestäni. Koulua. Ei mulla muuta, mo.




Ei vaa!
Mietittiin tänään koulussa pienemmällä porukalla, että miten ottaa erilaiset ihmiset mukaan keskusteluihin ja kaikkiin kivoihin juttuihin, mitä tehdään kouluajan ulkopuolellakin. Saatiin parin co-opiskelijan kanssa tänään pidellä leukojamme auki aika huolella, kun meille sanottiin ihan päin naamaa, että meidän järjestämä Halloween-rock-juttu-keikka-konsertti-hässäkkä EI KIINNOSTA. Kuitenkin luvassa on kivoja juttuja ja monelle toi kansanopisto-aika on sellasta itsensä etsimistä ja löytämistä sekä uusien ja pitkäaikaisten ihmissuhteiden luomista. Miten tollasen ihmisen kanssa sitten oikein teet mitään, kun heti hyökätään väheksyvästi kimppuun ja tiuskitaan, että ei kiinnosta. Hmm. Ei oikeastaan keksitty tähän mitään kunnon vastausta.
Mites sitten sellaiset ihmiset, jotka ihan selkeästi haluaisivat tulla juttuun mukaan, mutta ovat vieläkin niin ujoja, etteivät uskalla sanoa suoraan että haluais tulla mukaan, eikä edes välttämättä silloin sano, jos kysytään mukaan.

Me ollaan kyllä todella kovaäänisiä siinä ydinporukassa missä mä liikuskelen koulussa useimmiten (eli parin luokkakaverin kanssa ravataan tupakalla ja puidaan elämän tärkeitä asioita) ja puhutaan todellakin ihan laidasta laitaan asioista. Voisko esittää sellasen pienen pyynnön, että tulee vaan meidän kanssa jauhamaan sitä shaibaa ja sanoo meille, että "nyt turvat kiinni urpot, mulla on asiaa", vai onko se jotenkin outo pyyntö kanssaihmisille?

Mulla kuitenkin on taipumus tulla monien erilaisten ihmisten kanssa toimeen, ja nyt kun miettii, että millasia ennakko-oletuksia mä tein niistäkin ihmisistä, kenen kanssa vietän tällä hetkellä eniten aikaa, niin ei olis uskonu kukaan mun niiden kanssa olevan tekemisissä kuin pakolliset tilanteet. Tosi kasvattavaa ja syvällistä, mutta oon edelleen se ihan sama vanha oletusten tekijä ja vihaan oletusarvosesti kaikkea mikä liikkuu kahdella jalalla ja puhuu mulle ymmärrettävää kieltä. Onneks en oo ikinä ollutkaan kyllä sellanen, että en vaivautuis tutustumaan erilaisiin ihmisiin, koska kaikilta on kyllä ihan varmasti meillä jokaisella jotain opittavaa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti